Suomen talous laskee alamäkeä. Oikeistohallitus, Keskustapuolueen johdolla, yrittää käyttää lamaa aseenaan hyökätessään työläisiä vastaan. Hallitus ilmoitti helmikuussa haluavansa korottaa eläkeikää, mikä sai tavallisesti niin kesyn opposition uhkaamaan yleislakolla. Se oli merkki siitä että vastustus kovenee, minkä myös Telia-Soneran työntekijäin lakko viime viikolla raakaa henkilökuntapolitiikkaa vastaann osoitti.Talouden taivas Suomen yllä tummenee päivä päivältä. Viimeisten ennustusten mukaan laskee bruttokansantuote viidellä prosentilla tänä vuonna ja työttömyys kohoaa 8,5:een prosenttiin ennen vuoden loppua.
Vientiteollisuus, rakennusala ja näille suoraan palveluja tuottavat alat romahtivat loka-marras-
kuussa 2008. Matalasuhdanne on syventynyt entisestään viime kuukausien aikana ja teollisuu-
della on tänään puolet vähemmän tilauksia kuin vuosi sitten. Vuonna 2008 vienti pysyi samal-
la tasolla kuin edellisvuonna ja tänä vuonna ennustetaan viennin arvon laskevan 15-20%.Brut-
tokansantuotteen ennustetaan laskevan tänä vuonna 3-4%. 2000-luvun alkuun verrattuna on tilanne paljon vaikeampi, koska muutos tapahtuu nopeammin ja on laaja-alaisempi.” Vuoden
kolmannen neljänneksen aikana tulee talous olemaan depression tasolla”, kirjoitti valtion Työ-
voima-ja Elinkeinokeskus ( TE ) raportissaan kaksi viikkoa sitten otsikolla ” Talouden taantu-
minen voi johtaa depressioon kesällä 2009.”
Vuosina 1991-93 Suomea vaivasi kaikkien aikojen syvin talouslama.Bruttokansantuote laski näiden vuosien aikana 10,5% ja työttömyys nousi 3,5%:sta 20:een prosenttiin.1990-luvun la-
ma oli 30-luvun lamaa pahempi. Miksi lamasta tuli niin syvä johtui osittain siitä, että stalinis-
mi kaatui Neuvostoliitossa 1990-91. Viidesosa Suomen viennistä suuntautui Neuvostoliittoon
aina vuoteen 1990 asti. Vuonna 1991 neuvostomarkkinoita ei enää ollut ja tämän menetyksen
lisäksi Suomen kapitalistit painivat monien raha-asioiden, lisääntyneen velkaantumisen ja pi-
dättyväisyyspolitiikan kanssa, jotka vain pahensivat lamaa. Tämä tilanne jatkui aina vuoteen 1996 asti jolloin kulutus nousi samalle tasolle kuin ennen lamaa, mutta vielä korkeasuhdan-
teen aikanakin on työttömyys matalimmillaankin pysynyt noin 7:ssä prosentissa. 1991-93 la-
man jälkeen on uusköyhyys ollut pysyvää.
OECD:n raportin mukaan ( Helsingin Sanomain kansainvälinen pianos 13. marraskuuta 2008 )
on Suomessa tämän lisäksi ero köyhien ja rikkaiden välillä kasvanut nopeammin kuin muissa
kehittyneissä teollisuusmaissa vuoden 1995 jälkeen.
Suomi on uudelleen taloudellisen depression tiellä. Tämän päivän laman taustana on yleis-
Maailmallinen lama, joka tekee suomalaiselle kapitalistille mahdottomaksi korvata menetet-
Ty vienti Neuvostoliittoon viennillä muihin maihin 1990-luvun tapaan. Ei myöskään ole to-
dennäköistä, että Nokia voi jatkaa tavatonta laajentumistaan, pikemminkin päinvastoin. No-
kia antoi hiljattain irtisanomisvaroituksen 1 700:lle henkilölle, joista 700 Suomessa. Raken-
nusalalla on jo nyt suurtyöttömyys.Neljäsosan Rakennustyöväenliiton jäsenistä ennustetaan
olevan työttömänä maaliskuun loppuun mennessä. Vaara on suuri että työttömyys rakennus-
alalla, joka työllistää n. 180 000 henkilöä Suomessa, nousee lähes 50:een prosenttiin.
Metsä-ja paperiteollisuus, yksi suomalaisen kapitalismin peruspilareista, kattaa viidesosan ulkomaanviennistä mutta lähestyy nyt rakenteellista lysähdystä. Metsäteollisuus tuottaa nyt kolmanneksen vähemmän paperia, massaa ja sahatuotteita kuin vuoden 2008 alussa. ( HS:n
Kansainvälinen painos 11. maaliskuuta ) Metsäjätit kuten Stora-Enso ja UPM Kymi ovat voitoistaan huolimatta irtisanoneet työntekijöitä ja lakkauttaneet tehtaitaan Suomessa viimeisten vuosien aikana. Vuosien 2005 ja 2008 välillä katosi lähes joka kolmas työpaik-
ka molemmissa yhtiöissä. Stora-Enso, jonka osaomistaja on Suomen valtio, lakkautti viime
vuonna selluloosatehtaan Kemijärvellä pohjois-Suomessa vastustuksesta huolimatta mukaan-
lukien tehtaan valloitus ja kunnanjohdon vaatimus, että hallitus pakkolunastaisi tehtaan. Stora-Enso lakkautti kuitenkin tehtaan viime vuonna ja Kemijärvestä tuli haamukaupunki.
Lakkauttamista ennen tehdyssä tutkimuksessa varoitettiin 42:een prosenttiin nousevasta työt-
Tömyydestä, mutta hallitus vähät välitti siitä ja viittasi siihen että ” vapaiden markkinavoimi-
en tulee saada hallita ja teollisuus, joka ei seiso omilla jaloillaan, on tuomittu”( pääministeri
Matti Vanhanen )
Sama Vanhanen ehdotti vuoden alussa että eläkeikä nostettaisiin 63:sta 65:een vuoteen 2011 lähtien. ” Olin hiihtelemässä ja sain silloin tämän ajatuksen päähäni ja soitin valtionvarainmi-
nisterille,”sanoi Vanhanen kun hän selitti miksi hän haluaisi nostaa eläkeikää tilanteessa, jol-
loin työttömyys nousee erityisesti yli 56 vuotiaiden parissa. Työttömyys lisääntyy vanhem-
pien ihmisten parissa nopeammin tänään kuin 1990-luvun laman aikana. Lama myös alentaa
eläkeikää, joka useimmille on tänä päivänä vähän yli 59 vuotta.
Vanhasen ja hallituksen mukaan kysymys korkeammasta eläkeiästä on ”periaatekysymys” ja
tarkoituksena oli ohittaa ammattiliitot, mutta he tekivät virhearvion. Kaikki ammattiyhdistyk-
set nousivat taisteluun korkeampaa eläkeikää vastaan. Vaadittiin protestilakkoja ja jopa taval-
lisesti niin kesy oppositio uhkasi yleislakolla. Ammattiliitot keräsivät yhden viikon aikana 172 000 nimeä ehdotuksen vastustamiseksi. Hallitus pakotettiin perumaan ehdotuksensa jotta
vältyttäisiin lakoilta ja poliittiselta kriisiltä, joka olisi voinut olla alku Vanhasen lopulle. Sen-
sijaan että eläkeikää nostettaisiin vuodesta 2011 lähtien, tulee työmarkkinoiden osapuolet ja
hallitus tekemään yhteisen suunnitelman vuodelle 2025 eläkeiän nostamisesta kolmella vuo-
della. ” Oli alentavaa että ammattiliitot saivat hallituksen polvilleen,” sanoi eräs epätoivoinen
keskustapuoluelainen jälkeenpäin.
Vastatoimenpiteisiin pakotettu ammattiliiton johto halusi kampanjallaan muistuttaa Vanhasta ja hänen kumppaneitaan siitä että heidän tulee neuvotella ammattijärjestön kanssa ennen eh-
dotuksen esittämistä. Ammattiliitot eivät halunneet kaataa hallitusta vaan ovat edelleen val-
miit yhteistyöhön työnantajien ja hallituksen kanssa sekä uusiin sosiaalisiin sopimuksiin työ-
läisille samaan aikaan kun oppositio valtiopäivillä tyytyy vaatimaan vain vähän enemmän vi-
rikkeitä.
Taistelu eläkeiän korottamista vastaan näyttää ammattijärjestöjen voiman ja sen mitä aktiivi-
sella kamppailulla voi saavuttaa. Nyt on ajankohtaista järjestää vastaavanlaisia kampanjoita
työpaikkojen puolesta yritysten jatkuvia irtisanomisia ja lomautuksia, supistuksia ja palkan-
alennusuhkauksia vastaan.
Suomen palkansaajilla ei ole puoluetta, joka olisi valmis taistelemaan taloudellista ja poliittis-
ta valioluokkaa vastaan. Ammattiaktivistien ja muiden kamppailijoiden eri ruohonjuuritason liikkeissä täytyy yhdistyä voidakseen ottaa ensimmäisen askeleen sosialistiseen työväenpuo-
lueeseen, joka on valmis taisteluun hallituksen oikeistopolitiikkaa ja työnantajien lisääntyvää
provosoivaa asennetta vastaan.
Per Olsson
CWI Suomessa taistelee seuraavien asioiden puolesta:
- Joukkotaistelu työpaikkojen katoamista ja oikeistopolitiikkaa vastaan
- Lyhennetty työaika – ilman palkanalennusta
- EI supistuksille – miljardipaketit kunnille
- Välitön lapsilisien, opintotuen, työttömyyskorvauksen, sosiaaliavustuksen ja eläkkeen korotus
- Uusi, taisteleva, demokraattinen työväenpuolue
- Suuryritysten ja pankkien valtionomistus työläisten johdon ja valvonnan alaisena
- Demokraattinen suunnitelmatalous – työtä kaikille – alueellinen kehitys ja ympäristö
